maanantai 13. toukokuuta 2019

Onnistumisia, onko niitä?

Edellisessä tekstissäni otin katsauksen niihin asioihin, joissa on vielä kehitettävää. Nyt katsaus niihin, mistä on aiheellista taputtaa itseä olalle ja sanoa, että "Hienosti tehty!"

Onnistumiset

Onnistumisten listaaminen tuli mieleeni, kun käsi osui tiistaiaamuna käsilaukussa suklaapatukkaan, joka oli ostettu kolme päivää aikaisemmin enkä ollut löytänyt tarvetta syödä sitä. 
1. Onnistuminen: Olen onnistunut vieroittamaan itseäni merkittävästi suklaasta.

Olen  liikkunut vähintään 5 tuntia/viikko viimeisen viiden viikon ajan. Lihaskuntotreenistä pitäisi opetella nauttimaan yksin treenatessakin, mutta ohjatut treenit hien virratessa alkavat olla jo nautinto. Kävelylenkit yksinkin ovat sitä koko ajan olleet, kun lähtemisen vaivasta pääsee yli.
2. Olen tehnyt liikkumisesta osan vapaa-aikaani.

Syömisten kanssa en ole saavuttanut niin paljon onnistumisia, mutta pikkuhiljaa tiedän mitä ja milloin pitäisi syödä enkä pistä nälkävelkaisenakaan suuhun mitä sattuu.
3. Ruokarytmi alkaa muotoutua, vähintäänkin ajatuksen tasolla.
4. Ateriat koostuvat aikalailla oikeista asioista oikeassa suhteessa

Ystäväni laittoi viestin eräänä aamuna, että hän on minun esimerkistäni innostuneena käynyt joka aamu kävelyllä. Ihan mahtavaa! Olen niin iloinen ja ylpeä jokaisesta, joka lähtee kulkemaan tätä polkua minun kanssani. Voidaan tukea toinen toistamme. 
5. Olen saanut innostuksen tarttumaan. 

Kun yöt alkoivat alkukeväällä valostumaan, alkoi nukkuminen kärsiä ja heräilin pitkin yötä. Liikkuminen on saanut minut nukkumaan taas kuin pikku possu. 
6. Unen laatu on parantunut

Mitä sitä onkaan tullut tehtyä?

Nyt on vielä pakko kerrata viime viikon tapahtumat, kun olen viikosta erityisen ylpeä. 
Maanantaina työmatkalla
Tiistaina yhteistreeni, tällä kertaa ilman Miraa. Teimme saliohjelmat.
Keskiviikkona yin-joogaa Emman johdolla Oulun Hyvinvointistudiolla
Torstaina PT-treeni ihanan Susannan (Sipola) kanssa. Saliohjelma painoja lisäten. Hiki virtasi.
Perjantaina yksilötapaaminen Miran kanssa. Ensin leuanvetoharjoituksia ja sitten soutulaitteella pari 3 minuutin spurttia maksimisykkeisiin. Huh huh, kun hiki virtasikin. Ja tiesinpä muuten lauantaina ja sunnuntaina, missä minun rintalihakset sijaitsevat. 
Lauantaina n. 7 km kävelylenkki. Kiitos lenkkikaverilleni Marikalle reippaan tahdin pitämisestä. 

Minun täytyy kyllä näitä kaikkia nuoria naisia kiittää ja kehua. Emma valoi minun ajatuksiini perustukset terveellisestä syömisestä. Mira ja Susanna ovat voineet keskittyä kannustamaan treenissä. Kannustaahan Emmakin ja on tosi iloinen valmennuksestani. Syyskuuhun asti valmennukseeni kuuluvat nämä Miran yhteistreenit, joten pääasiassa minun lihaskunnon kasvattaminen tapahtuu Beauty Centerillä Miran ja muutaman kerran Sussunkin kannustamana. Kaikki nämä kolme naista ovat, taivaan kiitos, reippaasti kannustavia ilman turhaa lässytystä, mille minusta on tullut allerginen. Kai minä olen niin äijä. 

Ai niin, perjantaina asioin äitienpäivän alla treenikaverini Riikan ihanassa suklaatehtaassa ChocoSomniassa. En ostanut itselleni mitään, vaikka olisin kyllä halunnut. Onnistuminen sekin, mutta kyllä minä joku päivä palkitsen itseni jollakin Riikan suklaatehtaan tuotteella. On ne niin ihania ja vieläpä Oulussa käsintehtyjä.

Uusi viikko jälleen edessä. Nyt useamman matkapäivien haastamana. Katsotaan miten tytön käy. 

Täältä löydät meidän "Tehotyttöryhmän" esittelyn:
https://www.pohjois-suomenmessut.fi/aina-on-hyva-aika-aloittaa-tutustu-beauty-centerin-valmennuksen-osallistujiin/


#ikäeiratkaise #ainaonhyväaikaaloittaa  #eläjanauti #tykkääjatuhulaa

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti