perjantai 3. toukokuuta 2019

Entä jos jalkaprässissä pääsee pieru?

Kysymys on ihan aiheellinen, vaikka ei päässytkään, mutta oli se niin lähellä, että tuli mieleen onko jollakin joskus päässyt? Sen jälkeen kun olen roimasti lisännyt hedelmien, kasvisten ja vihannesten syöntiä, ei ne monetkin housut läpäisevät, terävät pirulaiset jää kuuroltakaan huomaamatta. Olisi siis ollut ihan hirveä tilanne, jos olisi päässyt. Siinä ei niin vain syytöntä esitettäisi kuten siskon tyttären Into-koira onnistuu tekemään. Nyt asiaan. Tässä mistään ilmavaivoista ollut tarkoitus (ainoastaan) kertoa. 

PT

Aloitin tämän viikon PT-Susannan määrätietoisessa huomassa. Susanna opiskelee liikunta-alan ammattilaiseksi ja on työharjoittelussa Beauty Centerillä. Vastustamaton tarjous 5x PT-tapaaminen -50% sai heti laskemaan paljonko säästän. Vitsi vitsi. Jos ihan rehellinen olen, sanoin Mirallekin, että olen viimeaikoina sijoittanut kohtuullisen paljon omaan hyvinvointiin, mutta on sitä tullut matkan varrella sijoitettua alkoholijuomiinkin. Kumpaankohan kannattaa. Ja samaan hengenvetoon totean tässä terassikelien lähetessä, että kuntokuurini ei tee minusta absolutistia. Taas asiaan. Onpa tämä nyt rönsyilevää. 

Maanantaina siis Susannan kuntosalitreeni. Oli kivaa. Paitsi se yksi hetki jalkaprässissä. Tämä minun PT on tosiaankin kannustava ja määrätietoisen oloinen nuori nainen. Susanna oli tehnyt minulle oman salitreenin, joka pitäisi käydä viikonloppuna yksin (apua!) tekemässä. Huomasin kuitenkin, että hymyssä suin tepastelin treenin jälkeen kotiin, joten olen edelleen sitä mieltä, että vaikka osin  ajatukset salitreenistä aiheuttaa edelleen henkisen allergiareaktion, salilla käytyäni olen energiaa täynnä. 

Uusi tapa viettää vappua

Tiistaina meillä oli tuttuun tapaan Miran vetämät yhteistreenit. Kuntosalia ja kehonpainoteeniä tarjolla ja kylläpä sitä taas törmäsi heikkoon lihaksistoonsa. Etenkin punnerruksissa. Pikkuisen jopa pakkasi pistämään vihaksi, että minä, joka olin penikkana oikea voimanpesä ja koko nuoruudenkin vielä harrastin tosi paljon hyötyliikuntaa, olen muuttunut n. kymmenessä vuodessa rasvaksi luiden ympärillä. Kai siellä jotain lihasten alkuja taikka jäänteitä on, jotka kipeytyvät treenien jälkeen, mutta kyllä ovat olemattomat. 

Tiistaihan oli vappuaatto ja Henna oli kuntosalilla, joten hei, peukku siitä! Kotona saunoin ja sain parikin elämääni ilahduttavaa puhelua, joten vappu sujahti vallan mukavissa merkeissä ja aamulla olo oli mitä mainioin. 

Ylikunnon riski ja kehonhuoltoa

Vappupäivänä sain kutsun ystäväni Anskun perheen vappubrunssille ja kävellenhän minä sinne tietysti menin, tihkusateesta huolimatta. 4,73 km suuntaansa, ihan mahtava kävelymatka. Olen Anskun luona piipahdellut aina silloin tällöin sunnuntaikahvilla ja täytyy sanoa, että on kyllä mukava kävelylenkki. Samalla pääsee nauttimaan hyvästä seurastakin. Illalla Polar ranteessani varoitteli ylikunnon riskistä. Aktiivisuus näytti 196% ja liikuntaa oli tullut 6 peräkkäisenä päivänä. Lepoakin tarvitaan, että kehitystä tapahtuu. Kiitos siitä. 

Torstai-iltana oli hieronta ja silloin ei saa treenata. Oli siis kehonhuoltopäivä. Taas pääsen kehumaan opiskelijaa. Johanna opiskelee hierojaksi ja pääsen nauttimaan (vaikka pohkeiden kohdalla ei voi puhua nautinnosta) Jossun käsissä  lihasteni alkujen tai jäänteiden pehmittämisestä. Ehkä 10 vuotta vierähtikin, että en käynyt hierojalla ollenkaan, joten on siinä pehmittämistä. 

Tänään on perjantai enkä taida malttaa koko viikkoa raportoida, kun tähänkin tuli jo näin paljon asiaa (rönsyilyä). Ehkäpä kerron tämän lumisateisen päivän ja illan seikkailuista seuraavassa julkaisussa. 

Huomaan muuten, että kun olen projektini ja blogini julkistanut, on kirjoitustyylini nyt rennompi. Itseni näköinen. Kai tässä blogissa on mahdollisuus jättää kommenttia? Jos löydät sellaisen, jätä ihmeessä kommenttisi pitääkö pierujutut jättää jatkossa kertomatta ja pitäytyä enempi asialinjalla. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti